Parasta ennen vai viimeinen käyttöpäivä?


Ruokahävikin vähentämiseen huomiota kiinnittävää Hävikkiviikkoa vietetään jälleen 23.–29.9.2024. Dr. Oetker Suomi teetti syyskuussa 2024 kyselytutkimuksen, johon vastasi 1000 suomalaista. Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset ovat erittäin päiväystarkkoja. 59 prosentilla tuote ei pääse ostoskoriin ennen kuin sen päiväys on tarkistettu. Pidemmän käyttöajan saadakseen 26 prosenttia kaivaa aina leivän, leikkeleen, jugurtin tai vanukkaan kaupan hyllyn takaosasta.

– Ruokahukka ei ole kenenkään etu. Siitä ei kiitä ympäristö eikä lompakko. Kyselymme tulokset kertovat, että Suomessa halutaan ja osataan vähentää ruokahävikkiä. Yksi hyvä esimerkki on kaupan punalaputetut tuotteet. Näiden tarjontaa kertoo käyttävänsä aina yli neljännes vastaajista, Dr. Oetker Suomen toimitusjohtaja Pirkka Peltoniemi kertoo.

Parasta ennen -päiväyksen ohjeen merkitys on kyselyn ymmärretty melko hyvin. Ruokaviraston määritelmän mukaan elintarviketta voi käyttää ja myydä kaupassa vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen, jos se on kelvollista. Tuotteen kunnon voi tarkistaa katsomalla, haistamalla tai maistamalla. Kyselyn vastaajista suurin osa kertookin toimivansa näin. Kyselyn vastaajista 41 prosenttia kertoo parasta ennen -päiväyksen ohittaneen tuotteen päätyvän roskiin ainakin silloin tällöin. Ainoastaan neljä prosenttia kertoo nakkaavansa tuotteen roskiin heti kun parasta ennen -päiväys on mennyt ohi. Pääasiassa parasta ennen -päiväyksen ohittaneet tuotteet käytetään ennen päiväyksen umpeutumista. Hävikkikyselyn vastaajista joka kolmas kertoo, että heillä on kotonaan päiväyksen ohittaneita leivonnan koristelutuotteita. Lisäksi joka neljännellä on kaapissa parasta ennen -päiväyksen tuolla puolen olevaa kanelia, leivinjauhetta tai vaniljasokeria. Esimerkiksi näitä tuotteita voi Ruokaviraston ohjeen mukaan käyttää, jos ne näyttävät, tuoksuvat ja maistuvat vielä hyvältä.

– Viimeinen käyttöpäivä onkin sitten hankalampi. Virallinen määritelmä on yksiselitteinen: kun viimeinen käyttöpäivä on mennyt ohi, elintarviketta ei saa käyttää eikä myydä. Kyse on tuoteturvallisuudesta, jolla halutaan varmistaa, että kukaan ei syö pilaantunutta ruokaa. Vastaajista lähes joka toinen kuitenkin kertoo vielä tuoksuttelevansa ja maistavansa päiväyksen ylittänyttä tuotetta. Jokainen tietysti tekee päätökset omakohtaisesti, mutta varovaisuutta suosittelen noudattamaan, Peltoniemi toteaa.

Dr Oetker kertoo tiedotteessaan nelihenkisen perheen heittävän Motivan mukaan ruokaa roskiin vuodessa jopa 500 eurolla. Yrityksen teettämän hävikkikyselyn vastaajista 58 prosenttia kertoo kotinsa jätesankoon päätyvän ruuan arvoksi kuitenkin vain alle 50 euroa vuodessa.

– Todellisuudessa kotitalouksien roskikseen päätyvän ruuan euromäärä on suorastaan järkyttävän suuri. Tilastokeskuksen arviolaskelman mukaan Suomessa on lähes 600 000 nelihenkistä perhettä. Jos jokaisessa kodissa ruokaa päätyy roskiin vuodessa 500 eurolla, se tekee yhteensä 300 miljoonaa euroa, Peltoniemi laskee.

Dr. Oetker Suomen teettämä hävikkikysely toteutettiin 13.–19.9.2024. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1000 suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.