Suomalaisten kiinnostus kiinalaisiin verkkokauppoihin on kasvanut räjähdysmäisesti. Suomalaiset ostivat elokuussa yhteensä 3,2 miljoonaa tuotetta Kiinasta, joista 40 % oli vaatteita, tekstiileitä, kenkiä ja nahkatuotteita. Vuoden 2023 tammikuusta kuluvan vuoden elokuuhun kiinalaisista verkkokaupoista tehtyjen ostosten arvo on noussut vajaasta miljoonasta eurosta peräti 18,5 miljoonaan euroon kuukaudessa, kertovat tullin tilastot.

Vaikka EU-maiden välisessä verkkokaupassa liikkuvat summat ovat edelleen suurempia – jopa 50–75 miljoonaa euroa kuukaudessa, Kiinan tuonti kasvaa nopeimmin. Kiinasta tulevien ostosten määrä on 60-kertaistunut vajaassa kahdessa vuodessa. Kun vuonna 2023 Kiinasta tehdyt ostokset kattoivat noin 38 % kaikista Suomen verkkotilauksista, elokuussa 2024 niiden osuus oli jo 89 %. Ostosten keskihinta on pudonnut, vuoden 2023 tammikuun 21 eurosta elokuun 2024 kuuteen euroon, mikä vahvistaa mielikuvaa ultrahalvoista tuotteista.

Epätasapaino kasvaa kiinalaisten eduksi

Euroopan unioni on saavuttanut korkean kuluttaja- ja tuoteturvallisuuden tason ja sitä myös valvotaan. Kiinalaisten verkkokauppojen kautta tulevan tavaravirran osalta valvontaa ei sen sijaan juurikaan ole. Vuonna 2028 suunniteltu tullittomuuden rajan poisto ei käytännössä tasoita tilannetta, sillä siihen mennessä eurooppalaisten ja suomalaisten  yritysten kustannustaakka on ehtinyt kasvaa tulleja enemmän, todetaan Muoti- ja urheilukauppa ry:n tiedotteessa.

Valtava verkko-ostojen tavaramäärä uhkaa yrityksiä ympäri Eurooppaa. EU ei ole onnistunut tekemään merkittäviä toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi, todetaan tiedotteessa. Ulkorajavalvonta kuuluu EU toimivaltaan, joten yksittäiset jäsenvaltiot, kuten Suomi, eivät voi yksin päättää, mitkä tuotteet ylittävät EU ulkorajat.

Eurooppalaisten yritysten kustannustaakka paisuu, koska seuraavien kolmen vuoden aikana eurooppalaiset yritykset joutuvat vastaamaan yhä raskaampiin raportointi- ja seurantavelvoitteisiin yhdeksän eri säädöksen kautta.

”Kuvaavaa on, että pienetkin yritykset joutuvat raportoimaan tuotteiden sisältämien komponenttien hiilijalanjälkiä  ja tulevaisuudessa jokaisesta EU-maassa myytävästä tuottesta pitäisi löytyä digitaalinen tuotetunniste, jonka tietosisältö uhkaa paisua mahdolttomaksi suurtenkaan yrityksen hallita,” toteaa Muoti ja urheilukauppa ryn toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää tiedotteessa.

Yritysten maksutaakkaa lisää se, että ne joutuvat kantamaan kierrätyskustannukset myös Kiinasta tehdyistä kuluttajien ostoksista – muun muassa pakkauksista, elektroniikasta ja tulevaisuudessa myös vaatteista, kun tuotteet päätyvät jätteeksi.

Samat kustannukset kaikille

Jotta kilpailu olisi tasapuolista säädöstenmukaisuutta tulisi valvoa kaikilta tuotteilta. Muun muassa jätejakeiden kierrätysmaksut tulisi periä kuluttajalta pikkupakettien tullauksen yhteydessä, ja esimerkiksi tuotteet, joista puuttuvat asianmukaiset merkinnät, tulisi estää pääsemästä unionin markkinoille.

”Eurooppalaiset yritykset eivät elä raportoinnista, vaan he tarvitsevat oikeudenmukaiset ja tasavertaiset kilpailuolosuhteet”, summaa Kankaanpää.