Pandemia, merikonttien keräytyminen Kiinaan, laivan jumittuminen Suezin kanavaan, paikalliset työmarkkinajumit ja viimeisimpinä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Lähi-idän tilanne. Viime aikoina maailmassa on riittänyt erityyppisiä globaaleja haasteita ja kriisejä, joilla kaikilla on ollut vaikutuksensa maailman toimitusketjuihin. Huoltovarmuuden kannalta kriittinen elintarvikealakaan ei ole vaikutuksilta säästynyt.
– Ruokaa – tai ruokapakkauksiakaan – ei varsinaisesti varastoida, mutta poikkeustilanteisiin varaudutaan muilla keinoin, kertoo Elintarviketeollisuusliiton valmiuspäälliköksi keväällä nimitetty Eero Alaluusua. Hän vastaa työssään elintarviketeollisuuspoolista, joka on osa Suomen Huoltovarmuuskeskusta.
Suomessa varautumista tehdään yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän ja toimialajärjestöjen kesken. Kunkin alan ministeriöt ohjaavat toimintaa ja yksityisten yritysten osallistuminen on pääsääntöisesti vapaaehtoista.
– Mukana olevat yritykset ovat mukana vapaaehtoispohjalta, ja osittain sopimusten velvoittamina. Mukana on kattava määrä yrityksiä, hän pyörittelee. Mukana olevien yritysten nimiä ei tietenkään voi mainita.
Kriiseihin varautuminen on olennainen osa huoltovarmuustoimintaa. Varautuminen tarkoittaa sitä, että paletti on rakennettu kuntoon: Pitää tietää vaihtoehtoiset toimintatavat, pitää olla tiedossa kenelle soittaa virka-ajan ulkopuolellakin ja pitää osata varautua jo silloin, kun asiat vasta orastavat.
Suomessa on nyt päästy palaamaan kesälomilta ilman akuutteja kriisejä. Viime vuosien globaalien tapahtumienvuoksi mielenkiinto huoltovarmuustoimintaa kohtaan on kuitenkin kasvanut entisestään.
– Tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi hybridivaikuttamiseen ja kansainvälisen kaupan häiriöihin liittyvät kysymykset, mutta ihan täysimittaiseen sotaankin varaudutaan. Elintarviketeollisuuspoolin varautumistyössä on kyse koko kansan ruokkimisesta.
Lue koko artikkeli Pakkaus-lehdestä