Suomalaista pullonpalautusjärjestelmää kehittänyt ja hallinnoinut Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) täyttää sunnuntaina 1.3. kolmekymmentä vuotta. Palpan mukaan pullonpalautus on kuitenkin ollut osa suomalaisten arkea jo 50-luvulta lähtien. Alkuvuosina lasipullot palautettiin kauppoihin, pestiin ja täytettiin uudelleen. Järjestelmä perustui alusta asti panttiin, joka maksettiin pullon palauttajalle takaisin.
Kyse oli arjen kiertotaloudesta ennen kuin termiä edes tunnettiin – ja siitä syntyi maan tapa, joka on kantanut vuosikymmeniä, Palpa kertoo tiedotteessaan.
Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) perustaminen maaliskuussa 1996 merkitsi pantillisten juomapakkausten mittakaavan laajentumista, jolloin aloitettiin juomatölkkien kierrätys.
Tällä vuosituhannella siirryttiin suljettuun materiaalikiertoon muovipullojen ja lasipullojen kierrätyksessä. Juomapakkaukset kiertävät siis nykyisin materiaalina, josta valmistetaan uusia juomapakkauksia.
– Kolmessakymmenessä vuodessa Palpa on yhdessä kuluttajien, kaupan ja juomatuottajien kanssa rakentanut järjestelmän, joka toimii arjessa poikkeuksellisen hyvin. Korkeat palautusasteet osoittavat, että suomalaiset ovat sitoutuneita tällaiseen käytännön kiertotalouteen – ja että oikein rakennettu kannustinjärjestelmä todella toimii, toteaa Palpan johtaja Tommi Vihavainen.
Suomen panttijärjestelmä kattaa kaikki yleisimmät juomapakkaukset ja palautusaste on jo vuosikausien ajan ollut maailman huippua, pitkälti yli 90 %.
Faktoja juomapakkausten kierrätyksestä Suomessa:
- Suomessa palautettiin viime vuonna yli 2,3 miljardia pantillista pulloa ja tölkkiä.
- Pantteja maksettiin suomalaisille yhteensä yli 360 miljoonaa euroa.
- Palautusautomaatteja on Suomessa lähes 4 000.
- Kierrätysjärjestelmässä on nyt yli 35 000 erilaista juomatuotetta, määrän lisääntyessä yli 2000:lla nimikkeellä vuosittain.
- Kaikki pantilliset juomapakkaukset tunnistetaan automaattisesti viivakoodin avulla.
- Palautetuista pakkauksista kertyi viime vuonna noin:
- 21 000 tonnia alumiinia
- 17 800 tonnia muovia
- 45 100 tonnia lasia
- Palautettujen pullojen ja tölkkien materiaali käytetään uusien juomapakkausten valmistamiseen.
- Kaksi kolmasosaa palauttajista kertoo pantin olevan tärkein syy palauttamiselle.
- Yhdelle kolmasosalle palauttamisen tärkein motiivi on ympäristö.
- Suomi on maailman kärkimaita juomapakkausten kierrättämisessä.
Pullonpalautuksen historia Suomessa
- Pullonpalautus aloitettiin Suomessa jo 1950-luvulla. Järjestelmä perustui alusta asti panttiin, joka maksettiin pullon palauttajalle takaisin.
- Vuonna 1953 ruskea 0,33 l pullo tuli pakolliseksi A-oluen valmistuksessa. Se säilyi ainoana sallittuna kuluttajapakkauksena aina 1970-luvun alkuun asti.
- 1970-luvun alussa otettiin käyttöön myös 0,45 l peltitölkit.
- Vuonna 1995 panimot alkoivat hallinnoida uudelleentäytettävien pakkausten järjestelmää.
- Vuonna 1996 perustettiin myös Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa), jonka tehtäväksi tuli pantillisten juomapakkausten kierrätyksen hallinnointi ja juomatölkittulivat pantillisiksi.
- Toisin kuin uudelleen täytettävien pakkausten kohdalla, tölkeistä kierrätettiin niiden materiaali uudelleen käytettäväksi.
- Vuonna 2008 muovipulloista alettiin kierrättää niiden materiaaliuudelleen täyttämisen sijaan.
- Vuonna 2011 Palpa alkoi kierrättää materiaalina hyödynnettäviä lasipulloja, joita Alko oli kierrättänyt aiemmin.
- Palpan pantillisessa järjestelmässä kaikki juomapakkaukset kiertävät materiaalina, josta valmistetaan uusia juomapakkauksia.