Pakkausalan avainsanat – lainsäädäntö, kestävyys ja kustannustehokkuus 

Pakkausala on monien haasteiden edessä. Kysyimme yritysten edustajilta, mikä pakkausalalla on keskeistä tulevana vuonna. Vastausten perusteella pakkausalalla puhuttavat nyt erityisesti ympäristötavoitteet, lainsäädännön muutosten asettamat haasteet, teknologinen kehitys ja kustannustehokkuus

Pakkausalan yritykset tasapainoilevat kuluttajien muuttuvien odotusten, EU- tason sääntelyn kiristymisen ja taloudellisen epävarmuuden välillä samalla, kun kilpailu edellyttää tehokkaampia ja selkeämpiä pakkausratkaisuja. Päänvaivaa on jo tovin aiheuttanut pakkaus- ja pakkausjäteasetus eli PPWR, jonka tavoitteena on vähentää pakkausjätettä ja kertakäyttöisiä muoveja. Asetus astui voimaan helmikuussa 2025 ja sen soveltaminen alkaa vuoden 2026 elokuussa. 

– PPWR on ollut iso ponnistus ja koko EU-historian lobatuin lakipaketti. Sen edistymistä seurataan aktiivisesti myös muilla markkinoilla, kuten Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Pakkausmateriaalien kierrätettävyyden tärkeys näyttää olevan nousussa myös muilla markkinoilla samalla kun EPR-järjestelmiä perustetaan uusiin maihin ja olemassa olevia järjestelmiä kehitetään, sanovat Papticin toimitusjohtaja Jarkko Tuominen, vastuullisuusjohtaja Hanna Kalliomäki ja viestintäpäällikkö Reetta Södervik

Papticilla PPWR-kokonaisuus etenee vuonna 2026 monella tavalla. 

– Keväällä valmistuvat CEN-standardit ovat tärkeässä roolissa lopullisen Design for Recycling -kriteeristön laatimisessa. DfR-kriteeristö määrittää koko EU:n laajuisesti, mitä papereilta ja kaikilta pakkausmateriaaleilta vaaditaan, jotta ne ovat recyclable-at-scale -määritelmän
mukaisia viimeistään vuoteen 2030 mennessä. On tietysti tärkeää myös uusien, innovatiivisten materiaalien markkinoille tuomisen kannalta, että ne toimivat systeemisesti eli istuvat olemassa olevaan ja edelleen kehitettävään keräys- ja kierrätyskokonaisuuteen. Kaikki Paptic-materiaalit ovat kierrätettäviä kartongin kanssa.

Lainsäädäntö kirittäjänä

DS Smithin myyntijohtaja Arttu Partasen mukaan pakkaaminen on risteyksessä, jossa se kohtaa kestävän kehityksen tuomat vaatimukset, monimutkaiset toimitusketjut ja kustannuspaineet. Yrityksissä lainsäädäntö nähdään yhtä aikaa haasteena ja katalysaattorina, joka ohjaa investointeja kestävämpiin ratkaisuihin.

– Kuluttajien tottumukset muuttuvat, lainsäädäntö tiukkenee ja esimerkiksi vähittäiskauppa kehittyy näiden paineessa huomioiden pakkausten innovatiivisuuden ja toimitusketjut entistäkin selkeämmin. Yrityksillä on voimakas tahtotila vähentää kertakäyttöistä muovia pakkauksista ja tehdä konkreettisia toimia kestävämmän tulevaisuuden vuoksi. Lainsäädännön ajatellaan helposti olevan hallinnollista ja tuovan lisätyötä ja lisäkustannuksia, mutta samalla se on äärimmäisen hyvä katalysaattori älykkäämpiin päätöksiin, innovaatioihin ja pitkän aikavälin investointeihin, Partanen sanoo.

PPWR:n toimeenpanon vaatimukset alkavat vähitellen konkretisoitua ja vaikuttaa pakkaussuunnitteluun, sanoo Auraprintin toimitusjohtaja Jussi Oksanen. Tämä tuo mukanaan haasteita, mutta on Oksasen mukaan pakkausten ja pakkausmateriaalien muuttuessa samalla mahdollisuus kiinnittää entistä enemmän huomiota suunnitteluun kokonaisvaltaisesti ja optimoida esimerkiksi pakkausten valmistuskustannuksia. 

– Tähän on mahdollista päästä tiiviillä yhteistyöllä pakkauksen suunnittelijoiden, eri komponenttien valmistajien ja brändien kesken, Oksanen sanoo. 

Lisäksi alalla odotetaan keväälle luvattuja metsäkatoasetuksen tulkintoja ja ohjeistuksia, joiden arvioidaan tuovan uusia vaatimuksia pakkausketjulle. Myös uudet pakkausmerkintöjä koskevat velvoitteet tulevat voimaan elokuuhun 2026 mennessä, mikä aiheuttaa päivitystarpeita tuotepakkauksiin. 

– Kaikilla on edessä iso työ, sanoo Pyrollin kaupallinen johtaja Ari-Pekka Pietilä.

– Aina on jotain yllättävää tulossa. Mitä se on vuonna 2026?

Lue koko artikkeli Pakkaus-lehdestä