Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tutki kaatopaikalle viedyn sekajätteen koostumusta kesällä 2023. Näytteitä otettiin sekajätteestä uusien kaasukaivojen porausten yhteydessä kuuden, kahdentoista ja kahdeksantoista metrin syvyydestä. Kyseiselle alueelle vietiin pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden sekajätettä vuosina 2007–2013. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen entisen kaatopaikan tilaa kaasuntuoton ja suotovesien muodostumisen suhteen sekä kartoittaa alustavasti alueelta löytyvän materiaalin hyödynnettävyyttä.
Näytteet lajiteltiin kahdeksaan eri jäteluokkaan ja punnittiin. Luokat ovat muovi, metallit, puu, tekstiilit, paperi ja kartonki, vaipat, palamaton jäte sekä ”muju” eli jäljelle jäänyt orgaanisesta sekä muusta hajonneesta ja epämääräisestä materiaalista koostunut luokka. Jätteiden ikä kussakin syvyydessä arvioitiin vanhoista ruokapakkauksista tai sanomalehdistä löydetyistä päivämääristä.
– Oli mielenkiintoista huomata, kuinka osa jätteestä säilyy kaatopaikalla hapettomissa olosuhteissa vuosien jälkeen yhä tunnistettavana. Jotkut sanomalehdistä olivat edelleen luettavissa ja muovipussit olivat alkaneet hapertua vasta syvemmissä kerroksissa. Muovipakkauksissa näkyi selvästi tuotteen tiedot ja jäätelötikut olivat säilyneet entisellään. Myös osa tekstiileistä oli lähes pesua vailla käyttökelpoisia ja ne olivat säilyttäneet värinsä, kertoo HSY:n projektipäällikkö Leena Tuominen.
HSY kertoo tiedotteessan biojätteen maatuneen hyvin. Metallia löytyi yllättävän vähän, vaikka keräys isoilta yli 19 huoneiston kiinteistöiltä alkoi vasta vuonna 2013. Metallia pystyi kuitenkin viemään eri puolilla pääkaupunkia oleviin aluekeräyspisteisiin vuodesta 2006 alkaen.
Kerätyistä jätenäytteistä määritettiin metaanintuottopotentiaali, lämpöarvo, kosteus, kuiva-aine, hehkutushäviö, orgaaninen hiili, typpi ja rikki, ja analysoitiin sulfaatti, kloridi ja alkuaineet. Lisäksi jätteille tehtiin pyrolyysikokeet. Laboratorioanalyyseistä saatuja tietoja voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan kaatopaikkakaasun hyödyntämistä ja alueen jälkihoitoa.
Kaatopaikalla vuosia ollutta jätettä on tutkittu Suomessa aika vähän, minkä vuoksi tulokset ovat HSY:n mukaan hyvin kiinnostavia. Pääkaupunkiseudun asukkaiden sekajätettä ei ole viety kaatopaikalle vuoden 2014 jälkeen. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus on nykyään kiertotalouden keskittymä, jossa käsitellään asukkaiden biojätettä ja tehdään yhteistyötä kiertotaloutta edistävien yritysten kanssa.