Sodexo Suomen teettämässä tutkimuksessa kuluttajilta kysyttiin, mitkä seikat ovat tärkeimpiä ruokaostoksia tehdessä. Tutkimukseen vastanneista 85 prosenttia pitää hintaa viiden tärkeimmän valintakriteerin joukossa. Toiselle sijalle ylsi maku, jonka tärkeimpien tekijöiden joukkoon valitsee 82 prosenttia vastaajista. Myös tuotteen ravintoarvot (60 %) ja ainesosat (60 %) sijoittuvat neljän kärkeen. Pakkauksella tai ulkonäöllä oli merkitystä vain vajaalle viidennekselle.
Sen sijaan vain 21 % vastaajista valitsee ympäristövaikutukset viiden tärkeimmän tekijän joukkoon – taakse jäävät vain tuotteen ulkonäkö/pakkaus (18 %) ja sertifikaatit (14 %).
– Loppuvuodesta Sodexon julkaiseman kansainvälisen kyselytutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin Suomessa, sillä maailmallakin hinta ja maku ohjaavat ruokaostoksia. Kansainvälisessä aineistossa hajonta on suurempaa: ykkösenä olleen hinnan (73 %) ja viimeiseksi tulleen ympäristövaikutusten (27 %) välillä on kansainvälisesti 46 prosenttiyksikköä, kun meillä se on 71 prosenttiyksikköä. Vaikuttaisi siltä, että Suomessa valintoja ohjaa muita maita enemmän juuri hinta ja maku, kun muualla maailmassa hajonta on suurempaa, sanoo Sodexon brändi,-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mira Perander.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös, miten myönteisesti tai kielteisesti suomalaiset suhtautuvat kestävän ruuan käsitteeseen. 51 %:ssa suomalaisista kestävän ruuan käsite herättää myönteisiä tunteita, ja 35 % suhtautuu siihen neutraalisti. Kielteisiä tunteita kestävän ruuan käsitettä kohtaan kokee 13 % suomalaisista.
Sodexon kansainvälisen kyselyaineiston perusteella kestävään ruokailuun suhtaudutaan maailmalla selvästi myönteisemmin: 74 %:ssa vastaajista kestävän ruuan käsite herättää myönteisiä tuntemuksia, kun ainoastaan 4 % suhtautuu siihen kielteisesti.
Sodexhossa tulkitaan tutkimusta niin, että Suomessa vastuullisuuspuhe on ollut arkipäivää jo pitkään, eikä se välttämättä herätä enää suuria tunteita suuntaan tai toiseen. Tuotteilta ja yrityksiltä odotetaan aiempaa konkreettisempaa viestintää kestävästä kehityksestä. Vastuullisuuspuhetta kyllä kuullaan, jos se on ymmärrettävää ja perustuu todellisille teoille, Perander sanoo.