Suomalainen keittiötuotteiden valmistaja Fredman selvitti, miten suomalaiset lajittelevat kotona syntyvät keittiöjätteet. Kyselyyn vastanneista kuusi prosenttia piti itseään superlajittelijana ja 40 prosenttia tarkkana lajittelijana. Tästä huolimatta kotikokit heittävät sekajätteeseen kyselyn mukaan kolmasosan ruoanlaittofoliosta ja neljänneksen foliovuoista. Lisäksi 70 prosenttia laittaa leivinpaperin ja 17 prosenttia muovipussitkin sekajätteeseen. Joka neljäs suomalaisista ärsyyntyy siitä, että muut eivät osaa lajitella oikein. Seitsemän prosenttia 18–24-vuotiaista sanoo, ettei lajittelu kiinnosta heitä pätkääkään. Fredmanin elokuussa 2025 teettämään lajittelukyselyyn vastasi 1000 suomalaista.
Valtaosa suomalaisista, 82 prosenttia, sanoo tekevänsä vähintäänkin parhaansa lajitellessaan jätteitä kierrätykseen. Kuusi prosenttia uskoo olevansa superlajittelija, 40 prosenttia määrittelee itsensä tarkaksi lajittelijaksi ja 36 prosenttia kertoo tekevänsä parhaansa. Toisten ihmisten osaamattomuus lajittelussa ärsyttää. Melko tai täysin samaa mieltä tästä oli 64 prosenttia vastaajista. Todellisuus ei kuitenkaan täysin vastaa mielikuvaa omasta kierrätysosaamisesta.
– Tutkimuksessamme selvisi, että sekajätteeseen päätyy paljon sinne kuulumatonta. Leivinpaperista peräti 71 prosenttia laitetaan sekajätteeseen, vaikka esimerkiksi Fredmanin leivinpaperi on kompostoituvaa ja kuuluu biojätteeseen. Myös foliosta 30 prosenttia ja foliovuoista 23 prosenttia heitetään sekajätteeseen metallikeräyksen sijaan, Fredmanin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sara Hokkanen avaa kyselyn tuloksia.
Kaikesta metallikeräykseen päätyvästä kotitalouksien metallijätteestä tehdään uutta raaka-ainetta metalliteollisuudelle, ja sitä käytetään esimerkiksi uusissa metallipakkauksissa ja polkupyörien rungoissa.
– Laskennallisesti suomalainen käyttää vajaa nelisen kiloa alumiinifoliota vuodessa. Kun kolmannes laittaa folion sekajätteeseen, hukataan paljon arvokasta raaka-ainetta. Alumiinia voidaan kierrättää ja uusiokäyttää lähes loputtomasti ilman että sen laatu heikkenee, Hokkanen sanoo.
TOP 5 sekajätteeseen päätyvä kotikeittiön kierrätysmateriaali
- Leivinpaperi 73 %
- Kahvipaketti 40 %
- Ruoanlaittofolio 31 %
- Foliovuoka 23 %
- Jugurttipurkki 20 %
Seitsemää prosenttia nuorista ei kierrätys kiinnosta
Seitsemän prosenttia 18–24-vuotiaista sanoo, ettei lajittelu kiinnosta heitä pätkääkään. Nuorista viidennes kertoo lajittelevansa, mutta vain osan jätteistä. Sen sijaan yli 65-vuotiaista seitsemän prosenttia sanoo lajittelevansa ainoastaan osan. Tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaat myös osaavat homman, ja tietävät sen itsekin. Heistä 60 prosenttia arvioi olevansa super, tai vähintäänkin tarkka, lajittelija. Heidän lajitteleminaan materiaali kuin materiaali päätyy yli kymmenen prosenttia nuoria kierrättäjiä varmemmin oikeaan kierrätyslaatikkoon.
– Johtuisiko nuorten ja varttuneemman väen välinen ero siitä, että vanhemmilla on enemmän aikaa käytettävissään myös kierrätykseen ja lajitteluun. He ovat myös eläneet aikana, jolloin monesta asiasta on ollut puutetta ja kaikki on opittu hyödyntämään loppuun saakka. Nuorethan ovat sinällään hyvin ympäristötietoisia, Hokkanen pohtii.
Huono omatunto vaivaa liki puolta suomalaisista
Lajittelun aiheuttamaa turhautumista kokee vain harva, mutta lähes puolet kokee huonoa omaatuntoa, jos ei tiedä mihin mikäkin tuote kuuluisi lajitella. Valtaosa, 76 prosenttia, kaipaa selkeämpiä lajitteluohjeita tuotteisiin ja pakkauksiin.
– Tutkimus paljastaa, että lajittelu koetaan tärkeäksi ja se halutaan tehdä oikein. Ohjeistusta lisäämällä keräystulokset varmasti kohenevat. Ja jo nyt vajaa viidennes on täysin sitä mieltä, että lajittelu on selkeää ja helppoa, Hokkanen kertoo.
Suomalaisten lajitteluun ja kierrätykseen liittyvät tiedot ovat Fredman Groupin elokuussa 2025 teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1000 suomalaista.