Pohjoismaiset kuluttajat vaativat toimia viherpesun kitkemiseksi ja ilmaston ja luonnon tila huolettaa monia, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Kyselytutkimuksen mukaan kuluttajat ovat valmiita muuttamaan elämäntapojaan, mutta ympäristölle paremmat valinnat koetaan usein hankaliksi. Viranomaisilta ja yrityksiltä odotetaankin toimia, joilla ympäristö asetetaan etusijalle. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyritys Opinion Pohjoismaisen ympäristömerkinnän toimeksiannosta. Vastaajia oli yli 4 500, Suomesta noin 1 000.
Nordic Consumer Sustainability Index 2024 -tutkimuksen mukaan yli 2/3 suomalaisista on havainnut joitain ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten muutoksia vuodenajoissa tai lämpötiloissa. Joka toinen on myös huomannut joidenkin itselleen tärkeiden luontoalueiden heikentyneen tai kadonneen.
Suuri osa suomalaisista on tutkimuksen mukaan jo tarttunut toimeen säästääkseen ympäristöä. Viimeisen vuoden aikana jopa 95 prosenttia on tehnyt ainakin joitain ympäristöä säästäviä valintoja. 88 prosenttia on myös valmiita muuttamaan joitain elämäntapojaan, jos se hyödyttää luontoa.
Nuorten keskuudessa korostuvat ympäristötietoiset elämäntavat, kuten vaatteiden hankkiminen käytettynä sekä kasvisruoan ja julkisen liikenteen suosiminen. Yli 60-vuotiaat puolestaan vähentävät ympäristövaikutuksiaan esimerkiksi lajittelemalla jätteitä, vähentämällä energiankulutusta ja suosimalla ympäristömerkittyjä tuotteita.
Ympäristötietoisuus on myös nousussa. Kaikenlaisia ympäristötekoja jätteiden lajittelusta hävikin vähentämiseen, tavaroiden korjaamiseen, energiansäästöön ja lihansyönnin vähentämiseen tehdään tutkimuksen mukaan nyt hieman enemmän verrattuna vuoteen 2022, jolloin vastaava tutkimus viimeksi toteutettiin.
Kuluttajat peräänkuuluttavat sekä viranomaisten että yritysten toimia kestävämmän kuluttamisen edistämiseksi. Esimerkiksi 87 prosenttia suomalaisista uskoo yritysten liioittelevan tuotteidensa ympäristöystävällisyyttä, ja lähes yhtä moni on myös usein ärsyyntynyt tuotteiden markkinoinnista ”vihreänä” ilman hyvää syytä.
Ratkaisuina kannatusta saivat muun muassa todennetusta viherpesusta langetettavat sakot, kuten viherväittämiä koskevassa EU-direktiviissäkin esitetään. Myös riippumattomat ympäristömerkit koettiin tärkeäksi avuksi ympäristölle paremmissa valinnoissa.