Suomalainen ostaa puolessa vuodessa keskimäärin 8,5 kg muovipakkauksia. Tavoite on, että lajitteluun päätyisi kahdeksan pakkausta kymmenestä, eli 6,8 kiloa asukasta kohden.
Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n tilastojen mukaan eniten muovia on kuluvana vuonna tähän mennessä lajiteltu Porissa, jossa lajiteltujen muovipakkausten määrä yltää 3,5 kiloon asukasta kohden. Kakkossija menee pohjoiseen, Kemissä ja Oulussa muovia on lajiteltu tähän mennessä 2,9 kiloa henkeä kohti. Muuten puolivuotiskauden kierrätyslukemat asettuvat 2,5 kilon molemmin puolin ympäri Suomen.
Pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista lajitellaan Suomessa muovinkeräykseen vain 36 prosenttia. Ringin mukaan liian suuri osa kierrätyskelpoisesta materiaalista päätyy sekajätteeseen, vaikka jokaisella suomalaisella on mahdollisuus pakkausjätteen lajitteluun. Kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on jo muovipakkausten keräysastia. Pientaloasukkaita puolestaan palvelee 1200 muovipakkauksia vastaanottavaa Rinki-ekopistettä ympäri Suomen.
Sekajätteeseen päätyvän muovin mukana poltetaan fossiilisia päästöjä aiheuttavaa materiaalia. Sekajätteen keräys ja käsittely myös maksavat kotitalouksille selvästi eniten, kertoo Rinki tiedotteessaan. Lisäksi Suomi pulittaa kierrättämättä jääneistä muovipakkauksista vuosittain yli 90 miljoonan ylimääräisen EU-maksun.
Vinkit muovin lajitteluun ja kierrätykseen:
• Muovipakkausta ei tarvitse pestä ennen keräykseen vientiä. Riittää, että pakkaus on niin tyhjä, ettei se aiheuta hajuhaittoja parin päivän säilytyksen aikana.
• Vain muovipakkaus kuuluu muovinkeräykseen. Muut muoviesineet, kuten lelut ja pakasterasiat kuuluvat esimerkiksi kuntien jäteasemille.
• Jos pakkaus koostuu useasta materiaalista, lajitellaan se sen mukaan, mitä materiaalia on eniten. Esimerkiksi muovi-ikkunallinen paperinen leipäpussi menee kartonkikeräykseen.
• Kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on muovipakkausten keräysastia. Lisäksi kotitaloudet voivat viedä muovipakkauksia maksutta Rinki-ekopisteille, joissa on noin 1 200:lla on muovinpakkausten keräyssäiliö.
• Tarkista lajitteluohjeet ja lähimmän ekopisteesi sijainti osoitteesta rinkiin.fi.
• Kodin ja työpaikan jätepisteet kannattaa järjestellä siten, että kaikille pakkausjätteille on oma paikkansa. Jotta muovipakkausten lajittelu onnistuu arjessa, pitää sen hoitua yhtä vaivattomasti kuin sekajätteen.
Lukuja muovinkeräyksestä ja kierrätyksestä Suomessa:
• Vuonna 2025 pantittomista kuluttajamuovipakkauksista 36 % eli hieman yli kolmannes palautui muovinkeräykseen.
• Suomalainen ostaa vuosittain noin 17 kg muovipakkauksia. Tästä muovinkeräykseen päätyy noin 6 kg.
• Suomessa syntyy vuosittain noin 160 000 tonnia muovijätettä. Tästä valtaosa, noin 95 000 tonnia, on pantittomia kuluttajapakkauksia. Loppu koostuu pantillisista juomapakkauksista (noin 20 000 tonnia) ja yrityspakkauksista (45 000 tonnia).
• Tiedotteessa käsiteltyjen kaupunkien muovipakkausten lajitteluastearviot alle viiden asunnon kiinteistöissä Rinki-ekopistekertymien perusteella tammi-kesäkuussa 2026:
• Espoo 30 %
• Helsinki 25 %
• Jyväskylä 33 %
• Kemi 34 %
• Kuopio 26 %
• Oulu 34 %
• Pori 42 %
• Rauma 33 %
• Rovaniemi 29 %
• Tampere 30 %
• Turku 32 %
• Vantaa 30 %