Suomi menettää merkittävästi verotuloja EU:n ulkopuolelta vyöryvän verkkokauppatavaran myötä, todettiin Kaupan liiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa torstaina 11.9. Verotulojen menetyksen ohella EU:n ulkopuolinen etäkauppa uhkaa kotimaisen kaupan työllisyyttä, kuluttajaturvallisuutta ja kiertotaloutta. Tilaisuudessa kuultujen puhujien mukaan ratkaisut löytyvät muun muassa etäkaupan valvonnasta, kuluttajien ostovoiman parantamisesta ja kotimaisen kaupan kilpailukyvyn vahvistamisesta.
EU:n ulkopuolelta Suomeen verkon kautta virtaavan halpatavaran määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2024 Suomeen saapui yli 28 miljoonaa verkkokauppalähetystä, joista 98 % tuli Kiinasta. Kaupan liiton laskelmien mukaan kotimaisen erikoiskaupan Suomeen jättämä verokädenjälki on moninkertainen kiinalaiseen verkkokauppaan verrattuna.
Verotulojen menetyksen ohella EU:n ulkopuolinen etäkauppa laskee kotimaista työllisyyttä, eivätkä monet tuotteista täytä EU:n tuoteturvallisuusstandardeja, kuten Kaupan liiton tekemät koeostot sekä useiden eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen tuoteturvallisuustestit osoittavat.
Pakkausalan kannalta ongelmallista on erityisesti se, että halpaverkkokauppojen tavarantoimittajia ei saada tuottajavastuun piiriin, mikä vääristää kilpailua ja nostaa myös suomalaisten yritysten kynnystä liittyä tuottajayhteisön jäseneksi hintojen nousun pelossa.
– Etämyyjät ja tuottajavastuun piiriin kuuulumattomat yritykset saavat nyt tuplaedun, kun tuottajavastuustaan huolehtivat yritykset joutuvat maksumiehiksi, sanoo tilaisuuden paneelissa esiintynyt Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.
Tanskasen mukaan alustavastuu on tällä hetkellä ainoa keino, jolla kiinalaisia tavarantoimittajia voidaan valvoa.
– Pakkausjäteasetuksen myötä ollaan menossa siihen suuntaan, että halpatuotteita myyvä alusta olisi velvollinen tarkastamaan tavarantoimittajat, mutta kaikista parasta olisi, jos tuottajavastuusta huolehtiminen olisi kokonaan alustojen vastuulla, Tanskanen sanoo.