Huolimatta ennätyskorkeista elintarvikkeiden hinnoista nuoret suomalaiset kuluttajat heittävät edelleen ruokaa pois. Finduksen tekemä tutkimus osoittaa, että häpeän, ahdistuksen ja ristiriitojen tunteet ruokahävikkiä kohtaan ovat erityisen yleisiä nuorten keskuudessa – samalla monet suhtautuvat myönteisesti poliittisiin aloitteisiin hävikin vähentämiseksi.
Suomalaisissa kotitalouksissa heitetään vuosittain pois yhteensä 107–137 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa Luonnonvarakeskuksen mukaan. Ikäryhmässä 18–29 vuotta 52 prosenttia kertoo heittävänsä nykyään vähemmän ruokaa pois kuin aiemmin, pääasiassa taloudellisista syistä. Samaan aikaan 17 prosenttia suomalaisista kotitalouksista kertoo heittävänsä ruokaa pois heti parasta ennen -päiväyksen jälkeen, ilman että ensin haistavat tai maistavat. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että 65 prosenttia suomalaisista kokee ruoan poisheittämisen olevan tuhlausta. Nuorten keskuudessa häpeän ja ahdistuksen tunteet ovat vieläkin voimakkaampia.
– On selvää, että nuoret kuluttajat ovat vahvasti talouden ja tunteiden vaikutuksen alaisia ruokahävikin suhteen. Monet kokevat olevansa epäekonomisia, ja joka kymmenes on joutunut useita kertoja riitaan perheenjäsenten tai ystävien kanssa ruoan poisheittämisestä, sanoo Henrik von Lowzow, Findus Nordicin markkinointijohtaja. Lowzow tuo lisäksi esille ruokapakasteiden mahdollisuudet hävikin vähentämiseen ravinteiden säilyttämisen ja sopivan kerta-annoksen kautta.
Tietämys parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän erosta on Suomessa korkeampi kuin esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa, mutta suomalaiset kuluttajat toivovat silti enemmän tukea ruokahävikin vähentämiseen. Kaiken kaikkiaan 59 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti ja 41 prosenttia kielteisesti ruokahävikkilainsäädäntöön.